Tänään sitten taas pitkästä aikaa agilityharkkoihin. Sää oli aurinkoinen, mutta tuulinen, joten sormeni ehtivät paleltua ohuissa hanskoissa. Kaiken lisäksi lähes sokeutin silmäni jättämällä aurinkolasit kotiin :P

Tällä kertaa päätin oikaista suon kautta kentälle, joka oli kyllä ehdottomasti päivän pahin virhe. Jouduimme kahlaamaan puolet matkasta lähes metrin syvyisessä umpihangessa ja vihdoin päästyämme kentälle sekä minä että koira olimme ihan lopussa. Emme tietenkään jättäneet harkkoja siihen, sillä olimmehan ainakin nähneet vaivaa yrittäessämme päästä paikalle. Rata oli melko simppeli pätkä, jossa harjoiteltiin kontakteja. Aa:n jälkeen putki oli siitä noin metrin pässä ja harjoituksen tarkoitus oli kokeilla uutta kontaktinottotekniikka, jossa koira varautui sukeltamaan lähietäisyydellä olevaan putkeen ja näin ottaisi kontaktin. Kenttä oli täynnä  hajuja ja aluksi en meinannut saada Kössiä edes liikkeelle. Paria vihaista ärjäisyä ja maanitteluja myöhemmin pääsimme kuitenkin liikkelle. Kössiin tuo kontaktitekniikka tepsi ihan hyvin, mutta vaikutus tuskin on kovin pysyvä kisoja ajatellen. Niinpä meillä jatketaan tästedes ihan entiseen malliin.

Seuraavalla pätkällä oli sitten puomi ja siltä suljettuun putkenpäähän. Puomin alasmenolle oli tarkoitus laittaa nami, mutta jätin sen Kössin kanssa tekemättä. Tuota on nimittäin useaan otteeseen kokeiltu ja siitä ei hyvää seuraa. Kössi nimittäin ampuu joka välissä puomille vähintääkin niin pitkään, kunnes se tajuaa, ettei siellä ole herkkua. (Siihen voi muuten kulua yllättävän kauan...) Tällä kertaa otin kuitenkin kunnon pysäytyskontaktin, vaikka yleensähän meillä vaan räiskitään ja toivotaan, että edes joku tassun osa osuisi kontaktiin. Suljettu putken pää löytyi hyvin ja harjoitus oli sitten siinä.

Kotimatkalla otin hieman seuraamista isojen kehujen ja namien kanssa. Uusin ajatukseni on opettaa Kössille alokasluokan tokoliikkeet, jos vaikka löytisi uusi laji Kössin vanhuuspäiville ;) Mutta saa nähdä mitä siitäkin sitten loppujen lopuksi tulee.